Puun ja kuoren välissä

Taas pari ikivanhaa kuvaa joille päätin tehdä tollasia villejä, ei-yhtään-mainstream-muokkauksia. 

Viikonloppu taas kerran tuli ja meni. Oon kyllästyny mun elämän tänhetkiseen kiertokulkuun melko totaalisesti. Neljä päivää aina huokailua, jonka jälkeen viidentenä kotiin. Tää viides ja sen jälkeen kuudes päivä vietetään humalassa, ja viikon seitsemäs päivä darrassa ja morkkiksessa. Juhlinnasta katoaa aika nopeesti hohto, mut ei oo muutakaan. Tulevana perjantaina on mun synttärit mut tekis mieli mennä yksin mökille keskelle metsää makaamaan. Helvetin hyvää syntymäpäivää vaan. Syksy on ehdottomasti paskin vuodenaika ja marraskuu vittumaisin kuukausi. Turha hehkuttaa jostain teen juomisesta lampaantaljaan kääriytyneenä tms.,  mulla on kasarmilla jostain tekokuidusta Kiinassa kyhätty radioaktiivinen rätti.  Sateenvarjojakin menee viikkorytmillä rikki ja aamulla herätessä on säkkipimeä ja illalla toimistosta lähdettäessä ei näe taaskaan eteensä. Kukaan ei jaksa hymyillä ja vaatteet on koko ajan märkiä. Tuvassa haisee limaset sadetakit ja ihmiset ei jaksa toistensa seuraa. 

Suomi on paska maa ja kaikkia vituttaa. Aamen.

Edit: kaikki on ok.