Afrikantähti (Turkuversio)

Tänään tein jännittävän seikkalun läpi urbaanin asfalttiviidakon tärkeän asian perässä. Etsin maailman kuuluisinta timanttia, Afrikan tähteä, sillä olin kuullut vinhaa huhua, että se oltaisiin kätketty "hoodeilleni".
Noh, astuin bussiin ja kävelin taakse JA EI JUMALAUTA!! SMARAGDI!!!  Se oli instant 500 markkaa suoraan mun taskuun!

Noh, onnesta soikeana mietin siinä sitten että: "huhhuh, nyt pitäää mennä kiittämään Taivaanisää sekä Jeeveliä, kaikkein pyhimpään! - Ihan Turun Tuomiokirkkoon saakka!"

 Kirkossa sitten kiertelin ja kiittelin hartaasti ja rukoilin ja veisasin virsiä ja kaikkea ja menin pikkuruisen pienelle sivualttarille pohdiskelemaan syntyjä syviäni. Istuin siinä kaikessa rauhassa ja huomasin....

RUBIINI!!!!

Nyt oli jo 1500 markkaa taskussa!! Oli aika matkata kotiin viemään rahoja patjan alle säilöhön... Matkalla päätin poiketa oikotien kautta, oikotien, jonka varrella sijaitsi useita sodanaikaisia bunkkereita. "Kas kun on jännä paikka", tuumailin itsekseni ja päätin pistäytä sisään yhteen bunkkereista uteliaisuuteni hurmaamana.

Huoneen perällä näkyi jotain outoa..... Ei... Ei se voi olla...

MAANTIEROSVO! Sinne meni hyvin ansaitut markat!
Suutuin niin julmetusti, että heitin rosvon rahoineni paikaltalöytyneeseen vanhaan pottaan ja pyyhälsin sen jälkeen tieheni järkyttyneenä.

Kaikkihan tietää, että suuttumuksen jälkeen seuraa suru ja epätoivo. Kaikkihan myös tietää, että suruun ja epätoivoon auttaa suklaa ja ruoka, joten päätin jatkaaa matkaani kotiin suklaamuroja pupeltamaan.
Ja mitä CocoPops-kerroksen alta paljastuikaan! Hevosenkenkä! Nyt tiesin, ettei ollut aika lannistua!
Lähdin välittömästi ensimmäiseksi mieleeni juolahtunutta paikkaa kohti, eli tietysti YLE:n Turun toimistolle.

Yleltä minut heitiettiin samantien rappukäytävään kiivaan mielentilani vuoksi. Olin jo aikeissa hypätä porraskuilun pohjalle...

Kun näin jonkin kimmeltävän....

 Lähdin juoksemaan päätähuimaavaa vauhtia vanhoja kierreportaita pitkin. Lopulta tulin tarpeeksi lähelle huomatakseni... Että minusta oli tullut rikkaampi kuin kukaan muu henkilö koko Turun kirkonkylässä!

Hyvää viikonloppua toivottaa minä, Svante, Afrikantähden onnellinen löytäjä!

PS. Mukana aarteenetsinnässä oli Roope, kiitos avusta! (et silti pääse osingoille jalokivestäni)